Piirsin perhosen sydämeeni

Kirkkailla väreillä,

tomusokerilla

ja 

tähtipölyllä.

Ojennan sinulle avaimen,

jolla aukeaa ovi omakuvasi luokse.


Kultakehyksin,

hopeanauhaan käärittynä,

kuvasin hennoin vedoin:

naurusi
hymysi
silmäsi

jotka säteilevät kirkkaasti
yön tarunhohtoisessa kuutamossa

Älä itke rakkaasi perään

Muista saippuakuplat

ja niistä peilautuva

hymy,

lapsen hampaat

Alla palavan kuutamon

me katsomme toisiamme ahnaasti

Kuin suden ulvonta,

sydämeni raikaa

ja

huutaa nimeäsi

Sieluni tangoaa,

rakastaa sinua,

kuin liekit heikkoa puuta

Ota minut vastaan kun jalkani pettävät

Vie minut piiloon,

tekemään asioita jota maailma ei saisi nähdä

Kiedo minut tiukasti

Tukahduta kutkutus voimakkailla suudelmilla

Hengitä lämpimästi minua vasten

Lujaa

Ihanasti

Ukkonen ilmoilla

riisuu röyhkeästi taivaan,

alistaa maailman

Kajoaa pyhään, 

tuhotakseen

Minä janoa sitä 

Minä en pelkää

Riisu väreilevä vartaloni samoin, 

tuhoa

Olen tulta kaipaava mänty

Olen pyhä 

sinua varten

Nämä ajatukset

En voi uskoa tätä: 

Kaunista tarua,

suurta unelmaa 

Tuulet ja pyörteet 

Punaista

Sinistä

Valo kietoi kodin 

meidän yhteisen sävelen, 

Sointua 

Loputonta,

tumman ja vaalean tiukkaa otetta