Huokailen,
katseesi
punerrun
en voi muuta
kuin raapia
jo valmiiksi risaisia farkkujani
auta armias,
tuuli hiuksissasi!
lauantai 26. tammikuuta 2013
Kultainen
Tuuli lennättää hiuksia
lintujen viserrys
huiluni soittaa hymyilevän sävelen
jalkani polkevat,
hullunkurinen!
kivien hehku
aamukaste,
pian kevät!
torstai 24. tammikuuta 2013
Sininen sydän
Poskieni revenneet pinnat ovat saaneet ajattelemaan,
miksi itken kun voisin iloita?
Omistan jotain kaunista ja tärkeää
Samalla polulla kulkevi rakkaus, ystävyyden
Se näkee peilikuvansa kauniin sinisenään,
unohtaa ruusuisen
Tasaisin välein se astelee ikuisuuksia
Kutkuttavalla tavalla se auttaa herättämään
Loputonta, moninkertaista.
Katulamput enkeleinä
Mietin alakuloisena:
Jatkan matkaani yksin
ilman nauruasi
ilman sadepisaroitasi
kuivana
surkeana
rakkina
Asiat jotka kulkevat eteenpäin: Kenkieni elämä
vain katulamput valaisevat
kätesi poissa omastani
Lakritsia,
kuivunutta.
Toistan itselleni päivittäin
"En enää itke
En enää puhu
En enää satuta
En enää naura
Lakkaan
Lopun
Aloitan
En enää koskaan kirjoita runoja
En enää koskaan valokuvaa
En enää koskaan hengitä"
Sallikaa Jumalan nauraa,
lyödä minut tainnoksiin iltaisin
pudottaa minut korkealta,
upottaa syvään jokeen
jotta voisin nousta takaisin kuolemankielissä,
oppiakseni elämän syvimmän tarkoituksen,
elämisen itsessään
Unelmia
Asetu viereeni
Kääri minut turvaan
Anna minun maata hetki
tuntea hengityksesi,
tuntea hengityksesi,
nousevan ja laskevan rintakehän
Nukahtaa siihen paikkaan
Hetkeen
Ikuisuuteen
Hellästi
Uudelleen
uudelleen
ja uudelleen
Väsynyt lintu putoaa siiviltään
minä sängylleni
Tukkimaan huutoni paksuun peittoon
Toistamaan nimeäsi virsien lailla
Särkemään kaikki padot jotka estivät minua tuntemasta
Samaan aikaan kivi saa seuralaisen matkailijasta,
kun minä vaivun kyynelten saattelemana syvään uneen
Sulkia
Kaikkialla
tiistai 22. tammikuuta 2013
Kipinöivä
Levottomia jalkoja
Raikuvaa laulantaa
Kengurun loikkia
Perhosten ankaraa vilinää
Juna pysähtyy eteeni,
sieluni käy
Sinun sinisilmiesi pilke,
hiljalleen kaartuvat huulet
ja
vartaloani odottavat kohotetut kädet
maanantai 21. tammikuuta 2013
maanantai 14. tammikuuta 2013
Itketetty tyttö
Kylmän talven ruhjeet
Poltteet kyynelten
takana puisen naamion,
joka hymyilee jatkuvasti ilman sielun tanssitusta
itketetty tyttö vaipuu polvilleen paljastavan kuutamon edessä
ja rankaisee maailman mielessään
Kynnet kuluneet
Huulet huudosta rohtuneet
jättää jälkeensä tekopyhän naurun,
jonka rakkaus hänelle viimeisinä päivinään lahjoitti
lauantai 12. tammikuuta 2013
Minä himoitsen syliä
ja seinissä kulkevaa ääntä,
joka tuudittaa minut öiselle matkalle,
nuotti kerrallaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)