Kylmän talven ruhjeet
Poltteet kyynelten
takana puisen naamion,
joka hymyilee jatkuvasti ilman sielun tanssitusta
itketetty tyttö vaipuu polvilleen paljastavan kuutamon edessä
ja rankaisee maailman mielessään
Kynnet kuluneet
Huulet huudosta rohtuneet
jättää jälkeensä tekopyhän naurun,
jonka rakkaus hänelle viimeisinä päivinään lahjoitti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti