tiistai 22. tammikuuta 2013

Kipinöivä

Levottomia jalkoja

Raikuvaa laulantaa

Kengurun loikkia

Perhosten ankaraa vilinää


Juna pysähtyy eteeni,

sieluni käy


Sinun sinisilmiesi pilke,

hiljalleen kaartuvat huulet

ja

vartaloani odottavat kohotetut kädet
klo
Tunnisteet:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)

Rakkaus säestää kosketusten riemujuhlaa Sydän polkee kahdelle yhtyvälle ja aamu jatkaa taittumistaan Huudot kilpailevat kun toisaall...

  • Verikuu
    Näin jotain lopun kaltaista Kuin puettu kohtalokkaasti uuteen rooliin maailmankaikkeuden näytelmässä Kun kerran tapahtui unessani Reve...
  • Miten minä voisin jaksaa?
    Kun siipeni ovat murskatut ja huuleni verillä Sisimmässäni huudettaan tyhjille, äänieristetyille seinille jäiset sormeni pauhaavat ja...