torstai 7. marraskuuta 2013

"Asetin siivet ja lähdin lentoon."



Minussa asui aurinko hetken.

Pienen hetken.

Sinun hymysi silmiäsi myöten,

naurusi,

pehmeä vartalosi lähellä minua.

Sydäntäni hellivä laulusi,

tuoksuvat hiuksesi jotka toivat elämänhalun.


Nyt tämä pienoinen sielu on jäässä ja kauhuissaan.


Poltin kirjeesi ja potkin tuhkat kauas minusta,

jotta se ei olisi totta,

jotta aurinko jälleen sarastaisi,

jotta se valhe muuttuisi todeksi.


neljä seinää

yhteinen kolo

elämä

kaikki tämä

ilman sinua?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Rakkaus säestää kosketusten riemujuhlaa Sydän polkee kahdelle yhtyvälle ja aamu jatkaa taittumistaan Huudot kilpailevat kun toisaall...